Politiikkaa vai valtiotaitoa

Kommunalismi on yksi monista poliittisista teorioista, jotka käsittelevät demokratian periaatteita ja käytäntöä. Toisin kuin suurin osa tuollaisista teorioista se ei kuitenkaan hyväksy sitä tavanomaista käsitystä, että valtio ja länsimaille tyypilliset hallintojärjestelmät olisivat todella demokraattisia. Päinvastoin, se pitää niitä republikaanisina valtioina, jotka teeskentelevät olevansa demokratioita. Republikaaniset, tai tasavaltalaiset, valtiot ovat varmastikin “demokraattisempia” kuin toiset valtiomuodot kuten monarkiat tai diktatuurit, koska niissä on erilaisia edustuksellisia instituutioita. Read the rest of this entry »

Sosiaalikeskus Satamassa järjestetään yhteiskuntaekologinen
elokuvailta toista kertaa.  Elokuvana on tällä kertaa The World
According to Monsanto.  Elokuvaa edeltää alustus ja sen jälkeen on
lyhyt keskustelutilaisuus.  Mikäli geeniteknologia, kapitalismi ja
ekologia ovat sinulle läheisiä aiheita, tule katsomaan elokuva ja
mukaan keskustelemaan!

Elokuva on englanniksi.

Yhteiskuntaekologiset elokuvaillat järjestetään kuukauden toinen
sunnuntai, tällä kertaa 14.6 ja kello 15-18 välisenä aikana.

Social ecological movie night at social center Satama for the second
time.  The movie this time is The World According to Monsanto.  The
movie is preceded by an introduction and followed by a short
discussion.  If you find that genetechnology, kapitalism and ecology
are issues important to you, come to see the movie and join the
discussion!

Social ecological movie nights are held on the second sunday of every
month between 15-18 unless announced otherwise.

Esipuhe Yhteiskuntaekologian politiikan suomenkieliseen versioon

Janet Biehl

Kymmenen vuotta on kulunut tämän kirjan julkaisusta. Kirjoitin sen tiivistääkseni Murray Bookchinin poliittiset ajatukset. Bookchin oli amerikkalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka kehitti yhteiskuntaekologiana tunnetun ajatussuunnan. Tapasin Bookchinin vuonna 1986 ja muutin Vermontiin toimiakseni hänen yhteistyökumppaninaan; noin viidentoista vuoden ajan työskentelimme organisoidaksemme näihin ajatuksiin pohjaavan poliittisen liikkeen, joka pohjaisi näihin ajatuksiin ja laajentaaksemme aihetta tukevan kirjallisuuden määrää.

Koska suomalaiset lukijat eivät välttämättä ole tutustuneet yhteiskuntaekologiaan on tarpeen, että se juontuu varhaiseen 1960-lukuun, jolloin Bookchin koetti luoda marxilaisuuden jäänteistä uuden vasemmistolaisen sosiaalisen ja poliittisen teorian. 1900 –luvun puolivälissä kapitalistinen yhteiskunta oli selviytynyt toisesta maailmansodasta kasvaakseen voimakkaammaksi kuin yksikään marxilainen teoreetikko oli ennustanut. Trotsky itse sanoi hieman ennen murhatuksi joutumistaan, että jos toinen maailmansota ei johtaisi proletaariseen vallankumoukseen, täytyisi yhteiskunnallisten vallankumouksellisten ajatella uudelleen kaikki ennakko–oletuksensa. Trotskyn neuvoa seuraten Bookchin alkoi tehdä juuri tuon kaltaista uudelleen harkintaa. Read the rest of this entry »

Mark Saunders teki vuonna 1995 pitkän Murray Bookchinin haastattelun.  Haastattelu käsittelee lähinnä Bookchinin elämän eri vaiheita ja kestää noin kaksi tuntia.  Haastattelu kiinnostaa varmasti jokaista, joka on utelias vasemmiston historiasta 1900-luvulla.

Videon julkaisija ei halua suoraa linkitystä videoon ja videossa valitettavasti soi kopiosuojauksena kello aina välillä.

http://www.spectacle.co.uk/archive_production.php?id=235

Chaia Hellerin Ecology of Everyday life -kirjan suomennoksen ensimmäinen kappale.

Luontoäitiä
pelastamassa: Ekologia ja romantiikan kultti

Ekologinen tietämys sai huippunsa vuonna
1972, kun astronautit kuvasivat planeetan ensi kertaa paljastaen
sinivihreää palloa peittävät paksut
savusumukerrokset. “Maailma on kuolemaisillaan”, kuului
yleinen parku, samalla kun ”Äiti Maaksi”
personifioitu planeetta sai kansallista ja sentimentaalista huomiota
osakseen. Luonto alettiin esittää kärsivänä
naisena, madonnan kaltaisena enkelinä, jota tuli idealisoida,
suojella ja “pelastaa” yhteiskunnan kyvyttömyydeltä
hillitä itseään. Vuosikymmeniä myöhemmin
näemme vieläkin kansanomaisia ilmauksia halulle suojella
“luontoa”. Kuten saamme joka Maan päivänä
¹
huhtikuisin nähdä, tekevät poliitikot, suuryritysten
toimihenkilöt ja ympäristönsuojelijat jokavuotuisen
hyppynsä romanttiseen, ekologiseen draamaan, muuttuen
“ekoritareiksi” valmiina pelastamaan avuttoman
“luontoäidin” inhimillisen edesvastuuttomuuden
lohikäärmeeltä. Read the rest of this entry »

Yhteiskuntaekologian instituutin (ISE) kotisivut ovat pitkän tauon jälkeen päivittyneet! Uuden ulkoasun lisäksi, sivuilla on myös ääni-ja videolinkkejä. Sivuilta löytyy tuttuun tapaan runsaasti artikkeleja useilta kirjoittajilta, tietoa instituutin toiminnasta ja projekteista. Käykäähän tutustumassa!

Perusta kommunalistiselle
ohjelmalle

Eirik Eiglad

suom. Jussi Haverinen

Teoria
ei ole korkeassa arvossa nykyisissä radikaaleissa liikkeissa.¹
“Älä teoretisoi! ” on nähtävästi
monien nykypäivän itse–itseään
radikaaleiksi kutsuvien iskulause, korostaen sen sijaan aktivismia ja
protesteja. Siinä mitä tällä hetkellä
kutsutaan vasemmistoksi ei ainoastaan ole voimakas anti–teoreettinen
suuntaus, mutta jotkin uudet yhteiskunnalliset liikkeet ovat jopa
kannattaneet irrationalismia hyveenä. Tämän mukaisesti
he ovat muurautuneet sisään pragmaattisuuden, elämäntavan
korostamisen ja epäpoliittisen mielialan aitaukseen. On huutava
pula vaihtoehdoille tälle älylliselle rappeutumiselle.
Yhteiskuntaekologia ja sen kommunalismi erottuvat tässä
mielessä johdonmukaisena poliittisena filosofiana ja
vallankumouksellisena lähestymistapana. ² Read the rest of this entry »

Myytti liikakansoituksesta, osa 2

Murray Bookchin

Ennen 1970–lukua, malthuslaisuus erilaisissa historiallisissa muodoissaan väitti perustuvansa tilastollisesti todistettavaan kaavaan: siihen että väestö kasvaa geometrisesti samalla kun ruuantuotanto kasvaa vain aritmeettisesti. Samalla anti-malthuslaiset saattoivat kumota sen käyttämällä faktoihin perustuvaa tietoa. Väittelyt malthuslaisten ja heidän vastustajiensa välillä perustuivat siis empiirisiin tutkimuksiin ja rationaaliseen tutkimukseen ihmisten leviämisestä (siitä huolimatta, että malthuslaiset epäonnistuivat tuoda mukaan yhteiskunnallisia seikkoja, jotka saattaisivat joko edistää tai estää väestönkasvua). Anti-malthuslaiset saattoivat empiirisesti käydä läpi saatavilla olevan ruuan ja tehdä käytännöllisiä toimia tuon varannon kasvattamiseksi; ruuan tuotantoa voitiin arvioida käsittelemällä teknologisia innovaatioita, jotka paransivat tuottavuutta. Maa-alaa, joka oli saatavilla viljelylle saatettiin tutkia ja laittaa käyttöön usein minimaalisella ekologisella vahingolla. Lyhyesti sanoen, pro– ja anti–malthuslaiset argumentit tapahtuivat järjelle perustuvalla diskurssi kentällä ja ne asetettiin faktojen tarkistamisen alaiseksi. Read the rest of this entry »

Anarkosyndikalismin aave

Murray Bookchin

suom. Jussi Haverinen

http://www.social-ecology.org/article.php? story=20031117104326287

Yksi ihmisten sitkeimmistä heikkouksista on yksilöiden ja ryhmien taipumus, ankarasti fragmentoituneen todellisuuden aikoina, palata takaisin vanhentuneisiin, jopa arkaaisiin ideologioihin, jotta he saisivat jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen. Voimme nykypäivänä löytää tämän niin oikealta, jossa ihmiset elvyttävät natsismin ja taistelunhaluisen nationalismin aaveita, sekä myös “vasemmalta” (mitä ikinä tuo sana enää tarkoittaakaan), jossa monet ihmiset herättelevät omia aaveitaan, joko Neoliittisia jumalatar kultteja, joita monet feministiset ja ekologiset lahkot ylistävät tai yleistä antisivilisoitunutta ilmapiiriä, joka ilmenee keskiluokkaisten nuorten ihmisten parissa kautta koko englantia puhuvan maailman. Read the rest of this entry »

Teksti on julkaistu lähinnä sen historiallisen arvon takia.  Pentti Jaatisen suomennos.

Niukkuuden voittanut anarkismi

Murray
Bookchin,

New
York

lokakuu
1967 - joulukuu 1968

Edellytykset
ja mahdollisuudet

Kaikki menneisyyden onnistuneet vallankumoukset ovat olleet
vähemmistöluokkien osittaisia vallankumouksia, joissa
vähemmistöluokat ovat pyrkineet esittämään
omat erityisintressinsä koko yhteiskuntakokonaisuuden
intresseiksi. Modernien aikojen suuret porvarilliset vallankumoukset
tarjosivat ideologian mullistaville poliittisille uudistuksille,
mutta käytännössä tulivat vahvistaneeksi
pelkästään porvariston yhteiskunnallista herruutta
antaen muodollisen poliittisen ilmaisun pääoman
taloudelliselle valta-asemalle. Ylevät käsitteet,
“kansakunta”, “vapaa kansalainen”, “tasa-arvo
lain edessä” peittivät näkyviltä paljon
latteamman todellisuuden: keskitetyn valtion, atomisoituneen
eristyneen ihmisen ja porvariston ylivallan. Huolimatta
mullistavista poliittisista vaatimuksista, osittaiset vallankumoukset
korvasivat yhden luokan ylivallan toisen luokan ylivallalla, yhden
alistamisjärjestelmän toisella, yhden raadannan
järjestelmän toisella ja yhden psykologisen repression
järjestelmän toisella. Read the rest of this entry »